SAJO ry:n toiminta:
Johtamisen kehittämistä ja ammatillista verkostoitumista

Aluetoimintaa lähellä sinua

 

SAJO ry aktivoi ammatillisen koulutuksen johdon alueellista verkostoitumista aluetoiminnan kautta. Ole yhteydessä oman alueesi alueyhdyshenkilöön:

 

Pohjois-Suomi
(Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu):
Sirkku Purontaus, REDU

 

Pohjanmaa
(Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa):
Elina Seppä-Jokela, Kpedu

 

Keskinen Suomi
(Keski-Suomi, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme):
Kirsi Nikali-Rauva, Sasky

 

Itä-Suomi
(Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala):
Kirsi Pulkkinen, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO

 

Lounais-Suomi
(Satakunta, Varsinais-Suomi):
Marleena Tuuri, Turun ammatti-instituutti TAI

 

Kaakkois-Suomi
(Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso):
Riitta Moilanen, Saimaan ammattiopisto (Sampo)

 

Uusimaa:
Merja Ahtikari, Suomen diakoniaopisto SDO

SAJOSeniorit jatkaa yhteyksiä eläkkeellä

SAJOSeniorit järjestää SAJO ry:stä ja muista ammatillisista koulutusta kehittävistä organisaatioista eläkkeelle jäävien henkilöiden verkostoitumista ja yhteistoimintaa. SAJOSeniorit toimii osana SAJO ry:tä, joka vuosittain avustaa toimintaa. SAJOSeniorit ei peri jäsenmaksua jäseniltään. Jäsenrekisteriä ylläpitää SAKU ry osana SAJO ry:n jäsenrekisteriä. Puheenjohtajana toimii Marita Modenius. Sihteeri ja yhdyshenkilö on Pentti Väisänen (pentti.v.vaisanen[ät]outlook.com).

 

Säännöt

1 §  SAJOSeniorit
SAJO ry:stä eläköityneiden tai ammatillisen koulutuksen johtamis- tai kehittämistehtävistä eläköityneiden henkilöiden muodostaman verkoston nimi on SAJOSeniorit.

2 § Toiminnan tarkoitus
SAJOSenioreiden tarjoituksena on SAJO ry:ssä ja ammatillisessa koulutuksessa työaikana muodostuneen verkoston kehittäminen ja ylläpito. Tavoitteena on myös senioreiden yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Seniorijäsenten kokemus, osaaminen ja niin sanottu hiljainen tieto ovat SAJO ry:n käytettävissä.

3 § Toimintamuodot ja kokoukset
SAJOSeniorit toteuttaa tavoitteitaan järjestämällä kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, vierailuja sekä teatteri- ja konserttimatkoja. Lisäksi jäsenillä on mahdollisuus osallistua SAJO ry:n järjestämiin seminaareihin, matkoille ja virtuaalikokouksiin. SAJOSenioreiden vuosikokous on kerran vuodessa, elo-syyskuussa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti lähi- ja etäkokouksiin ja tiedottaa toiminnastaan SAJO ry:n ja SAJOSenioreiden yhteisillä kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.  

4 § Säännöt, jäsenyys ja hallitus
SAJO ry:n hallitus hyväksyy SAJOSenioreiden säännöt sekä päättää sääntöjensä 4§:n mukaisesti SAJOSeniorien jäsenyydestä. Seniorijäseniksi voivat liittyä eläkkeelle jääneet SAJOn toimintaa ja ammatillista koulutusta tukeneet henkilöt sekä ammatillisen koulutuksen johtamis- tai kehittämistehtävistä eläköityneet henkilöt. SAJOSeniorit valitsevat kaksivuotiskaudelle keskuudestaan hallituksen jäsenet ja nimeävät hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sihteerin.

5 § Yhteistoiminta SAJO ry:n kanssa
SAJO ry:n hallitus päättää senioreiden osallistumisesta SAJO:n seminaareihin, tapahtumiin ja opintomatkoille. SAJO ry avustaa vuosibudjetissaan päätetyllä summalla SAJOSenioreita käytännön järjestelyissä. Seniorijäsenet maksavat itse kokouksiin ja tapaamisiin liittyvät matka-, majoitus- ja ruokailukulunsa. SAJOSeniorit voivat hakea lisätukea (esimerkiksi ruokailuihin) oppilaitoksilta, joissa vieraillaan.

6 § Jäsenrekisteri ja tiedottaminen
SAJO ry:n sihteeri, jäsenrekisterin ylläpitäjä (SAKU ry) sekä SAJOSenioreiden sihteeri muodostavat yhteydenpitotiimin jäsenrekisterin ajan tasalla pitämisessä. SAJOSeniorit huolehtii omien jäsentensä tietojen ajantasaisuudesta. SAJOSenioreiden päätiedotuskanavat ovat sähköposti sekä maaposti niille jäsenille, joilla ei ole sähköpostia. SAJOSeniorit voi myös täydentää viestintäänsä sosiaalisen median avulla.

SAJO ry valitsee vuosittain Suomen vuoden ammattikoulutuksen johtajan. Valinta julkaistaan Ammatillisen koulutuksen johdon seminaarissa syys-lokakuussa. Suomen vuoden ammattikoulutuksen johtaja on valittu vuodesta 1994 lähtien. Valinnassa yhdistys kiinnittää huomiota erityisesti seuraavien kriteerien täyttymiseen:

• toiminta yhteiskunnallisena vaikuttajana ammattiopetuksen kentällä
• kyky visioida tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja niiden pohjalta kehittää ammatillista koulutusta
• oman työyhteisön kehittäminen
• huomattavat luottamustehtävät
• kirjallinen toiminta sekä muut mahdolliset ansiot.

Vuoden ammattikoulutuksen johtajiksi on valittu:

2024 Esa Juvonen | 2023 Tiina Meriläinen | 2022 Seija Katajisto | 2021 Raimo Sivonen | 2020 Heikki Helve | 2019 Hannu Koivula | 2018 Tiina Immonen | 2017 Pirjo Peltola | 2016 Pekka Aittoniemi | 2015 Matti Yli-Lahti | 2014 Pentti Väisänen | 2013 Tuula Lapila | 2012 Sixten Snellman | 2011 Marja-Liisa Nevalainen | 2010 Marita Modenius | 2009 Pentti Ruotsalainen | 2008 Reija Lepola | 2007 Pasi Kankare | 2006 Kerttu Maunu | 2005 Jyrki Turunen | 2004 Rabbe Ede | 2003 Keijo Pesonen | 2002 Mikko Koivukangas | 2001 Pekka Kolehmainen | 2000 Risto Ilomäki | 1999 Olli Suominen | 1998 Kauko Niinikoski | 1997 Pentti Lintala | 1996 Veli Asikainen | 1995 Saara Kotamäki | 1994 Pentti Rauhala

Yhdistyksen ja kentän ajankohtaiset asiat jäsenkirjeissä

Puheenjohtajan kokoama jäsenkirje julkaistaan etusivulta löytyvissä tiedotteissa sekä lähetetään jäsenille sähköpostitse. Jäsenkirje ilmestyy tarpeen mukaan, tyypillisesti 4–5 kertaa vuodessa.

Lausunnoilla vaikutetaan Suomen koulutuspolitiikkaan

 

Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry ottaa kantaa, lausuu ja toimii aktiivisesti jäseninä erilaisissa työryhmissä.
SAJO on antanut seuraavat lausunnot ajankohtaisiin koulutuksen kehittämiseen liittyviin lausuntopyyntöihin:

 

2024
Lausunto: Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

(23.8.)
Lausunto: Hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (14.6.)

 

2023
Kannanotto: Suomi tarvitsee ammattiosaajia – ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde (17.2.)

 

2022
Lausunto: Valtion budjettiesitys 2023 ammatillisen koulutuksen näkökulmasta (29.9.) | Lausunto: Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei tule viedä takaisin siiloihin (22.6.) | Kannanotto: Kehysriihessä päätetään ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta (30.3.) | Lausunto: Oppivelvollisuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttaminen (18.2.) | Vetoomus: Ammatillisen koulutuksen määräaikainen tulevaisuusinvestointi pysyväksi yleiskatteelliseksi rahoitukseksi (25.1.)

 

2021
Lausunto: Hallituksen esitys valtion vuoden 2022 talousarvioksi ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta (8.10.) | Lausunto: Ammatillisen koulutuksen koulutusvienti (14.5.) | Lausunto: Koulutuspoliittinen selonteko (22.4.) | Lausunto: Luonnos valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi (22.1.)

 

2020
Lausunto: Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017) muuttaminen (4.12.) | Lausunto: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttaminen (16.11.) | Hallituksen esitys oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (10.11.) | Hallituksen esitys valtion talousarvioksi (16.10.) | Ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteet (21.9.) | Kannanotto: Hallitus romuttamassa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden (21.6.) | Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttaminen (17.6.) | Luonnos hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (12.6.) | Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52§:n väliaikainen muuttaminen (5.6.) | Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52§:n väliaikainen muuttaminen (20.5.) | Esitys: Julkisen alan koulutustoimen esimiesten nimikkeiden ja palkkojen tarkistaminen (13.5.) | Kannanotto: Oppivelvollisuuden laajennuksen valmistelulle lisäaikaa (26.3.)

 

2019
Opiskelijaksi ottamisen asetuksen muuttaminen (14.1.) |  Ammatillinen koulutus vuoden 2020 talousarvioesityksessä (17.10.)

 

2018
Kuuleminen, Valtion TA2019, eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto (3.10.) | Opiskelijapalaute (8.5.) | Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi (26.2.) | SORA-tutkinnoista ja oikeudesta muuhun maksuttomaan ruokailuun johtuvat muutokset (26.1.)

2017
Ammatillisen koulutuksen reformin asetukset (11.8.) | Ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteet (4.7.) | Valmiina valintoihin II (29.5.) | Kuuleminen (4.5.) | Toimenpideohjelma ammatillisen toisen asteen tutkintojen paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen valintamenettelyissä (9.3.)

 

2016
Lausunto Ammatillisen koulutuksen lakiesitys (19.12.) | HE esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (17.11.) | HE esitys eduskunnalle rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (7.11.) | Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (7.10.) | Lausunto hallituksen esitykseen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (14.8.) | Lausunto ammatillisten koulutusten lakien 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (12.4.) | Lausunto lakiesityksestä OPH:n ja CIMO:n yhdistämiseksi (8.4.) | Näkemyspyyntö koulutussopimusta koskevaan jatkoselvitykseen (31.3.) | Lausunto rekisteristä ja järjestämisluvasta 2016 (4.3.) | Koulutussopimus (19.2.)